Se olis pääsiäinen nyt! Ajattelin vihdoin aloittaa tämän omaehtoisen terapian kirjoittelemalla hieman arjesta ja oman pään tuottamuksista. :)
Meillä pääsiäinen on lähtenyt liikkeelle ihan perustyylillä. Eilen pääsiäispupu vieraili pariin otteeseen ja pojat etsiskelivät innoissaan pupun (tai pääsiäistontun, kuten Aleksi asian ilmaisi) terveisiä ympäri taloa.
Voi sitä ilon määrää kun taas löytyi yksi suklaamuna kattilakaapista! :)
Tänään nautittiin ihanasta auringon paisteesta ja mentiin saunamökin taakse nuotiota väkertämään. Hirveen kivaa oli leikkiä piilosta isojen lumikinosten takana ja paistaa makkaraa nuotion hiilloksella.
Skipattiin sitten päikkärit ja suunnattiin mummulaan, kun poikien täti oli saapunut kyläilemään ja poikien iloksi matkassa oli mukana koirakin! Oli huvittavaa seurata kuinka pojat oli niiiin miehellään koiraa menossa hoitamaan, mutta kun H-hetki viimein koitti, hauvaa tiirailtiin kulmien alta ja joka silityksen jälkeen seurasi hervoton naurukohtaus kun se oli niiiiin jännää! :D
Aleksi päätti jäädä koiravahdiksi ensi yöksi, joten suunnattiin Roopen kanssa kahden kotia kohti.
Nyt kun Roopekin simahti, saa taas ihmetellä tätä uskomatonta luppoaikaa, mitä ei pahemmin ole viimeiseen 4 vuoteen tullut koettua. Kukaan ei huuda eikä tappele, omat ajatuksensakin kuulee ilman, että se sekoittuu Puuha-Pete tunnariin.. Miten ihmeessä osaan ollakaan?
Onneksi kaikki palautuu normaaliksi huomenna.. Töissä tiedossa pitkä ja kiireinen päivä, kuten se kaupanalalla varmasti on monella muullakin! Aleksi palaa kotiin ja tappelu jatkuu..
Kun Roope oli vauva, kaikki ihasteli, että kylläpäs sinulla kävikin mukavasti kun pojilla on vain puolitoista vuotta ikäeroa, pääset niin helpolla, kun he leikkivät keskenään!
Anteeksi? Iät on nyt 2,5v ja 4v, milloinka meillä on tuo autuas leikkikausi alkamassa? Tällä hetkellä se on vain tappelua toisen perään, kiltisti leikitään yhdessä ehkä sen 10 min per päivä..
